Yökastelun hälytinhoito koetaan joskus työlääksi yöllisten herätysten ja lisääntyneen pyykkimäärän takia. Hoidon onnistumisen edellytyksenä onkin sekä lapsen että vanhempien sitoutuneisuus hoitoon. Varsinkin hoidon alussa lapsi tarvitsee vanhempien apua laitteen käytössä, heräämisessä ja wc:ssä käynnissä.

Olemme koonneet alle seikkoja, joita kannattaa miettiä ennen hälytinhoidon aloittamista sekä käytännön vinkkejä:

– Minkä ikäinen lapsi on? Yökastelu otetaan yleensä esille 5- tai 6-vuotisneuvolassa. Lapset ovat yksilöllisiä, toiset lapsista ovat valmiita ja motivoituneita hoitoon nuorempina, kun taas toiset vanhempina.

– Lapsen kanssa on hyvä keskustella yökastelusta ja kertoa, että se yleinen vaiva, jota ei tarvitse pelätä tai hävetä. Lapselle voi kertoa, että lapset oppivat eri taitoja eri-ikäisinä.

– Häiritseekö yökastelu lasta itseään? Lapsen oma halu oppia kuivaksi on hoidon onnistumisen edellytys.

– Onko lapsi päiväkuiva? Jos lapsi kastelee päivällä, hälytinhoitoa ei kannata aloittaa ennen päiväkastelun syyn selvittämistä.

– Oletteko kokeilleet nukkua ilman vaippaa? Kokeilkaa vaipattomuutta viimeistään tässä vaiheessa.

– Hälytinhoitoon on hyvä valmistautua etukäteen. Tutustukaa hälyttimen käyttöön yhdessä lapsen kanssa. Kuunnelkaa, miltä hälytys kuulostaa ja harjoitelkaa yöllistä hälytyksen jälkeistä wc-käyntiä.

– Patja kannattaa suojata kastumiselta imukykyisellä vuodealustalla, muovitetulla froteella tms. Varatkaa myös kuivia alusvaatteita ja yöpukuja helposti saataville.

– Jos hälytinhoidossa käytetään pikkuhousunsuojia (DRI Sleeper ja DRI Sleeper Eclipse), parhaiten tarkoitukseen soveltuvat pikkuhousunsuojat, joissa ylin pintakerros on mahdollisimman ohut, jolloin sensori on helppo asettaa sisään ja hälytys tulee nopeasti. Pikkuhousunsuojia voi ostaa kaikista päivittäistavarakaupoista ja niitä kannattaa leikata valmiiksi helposti saataville yöllisiä hälytyksiä varten.

– Jos käytetään vuodehälytintä (ROE 70), kastelulakanoita on hyvä olla kaksi, jotta toinen on aina puhtaana ja kuivana käytettävissä.

– Hoidon aikana on suositeltavaa pitää päiväkirjaa, josta lapsenkin on helppo seurata edistymistä. Kuivan yön tai hälytykseen heräämisen jälkeen lapsi saa esimerkiksi liimata tarran päiväkirjaan.

– Hälytinhoitoa kannattaa jatkaa, kunnes kuivia öitä on ollut yhtäjaksoisesti noin kaksi viikkoa.

– Jos hälytinhoito ei tuota tulosta, hoitoa voi yrittää myöhemmin uudestaan, esimerkiksi puolen vuoden kuluttua.

– Älä syyllistä lasta. Vanhempien apua, kannustusta ja kehumista tarvitaan hoidon onnistumiseksi.