23.6.2021

Langaton Pjama-yökasteluhälytin yhdistettynä Pjama-shortseihin

Asiakkaamme ovat pitäneet paljon langattomasta yökasteluhälyttimestä, DRI Sleeper Eclipse:stä. Monet ovat kokeneet langattoman hälyttimen käytön miellyttävämmäksi verrattuna johdolliseen hälyttimeen.

Nyt olemme lisänneet valikoimaamme uuden langattoman Pjama-yökasteluhälyttimen, jota käytetään yhdessä  Pjama-shortsien kanssa. Valikoimassamme on saatavilla Pjama-yökasteluhälytinsettiä, joka sisältää hälyttimen, kaksi paria shortseja sekä säilytyspussin. Näin langattoman hälyttimen käyttömukavuuden lisäksi yökastelushortsit pitävät sängyn kuivana. Langattomassa Pjama-yökasteluhälyttimessä on useita eri soittoäänivaihtoehtoja sekä värinähälytys ilman soittoääntä. Pjama-hälyttimien lisäksi sensorin voi yhdistää Pjama-App:iin, jolloin myös vanhemmat saavat hälytyksen shortsien kastuessa.

Pjama-yökasteluhälytinsetti

Pjama-shortseissa on sisäänommellut sensorilangat haaraosassa. Virtsan osuessa sensorilankoihin, hälytys tapahtuu varsin nopeasti. Sensori kiinnitetään neppareilla housujen etuosaan. Valikoimassamme on erikseen myytäviä Pjama-hälyttimeen yhdistettäviä shortseja viittä eri kokoa. Näin kesällä Pjama-shortsien kuivaaminen on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin talvella, joten yökasteluhälytinhoito onnistuu yhdelläkin parilla Pjama-shortseja etenkin, jos lapsi yleensä kastelee vain kerran yössä.

Pjama-yökasteluhälytin

Pjama-yökastelushortsit

Tiesithän, että voit saada KELA:n vammaistuen yökastelun hälytinhoitoon?

Alle 16-vuotiaan vammaistuen haun yökastelun takia voit tehdä normaalisti hakemuksella EV258. Liitteeksi KELA tarvitsee lääkäriltä C-lausunnon ja kastelupäiväkirjan. Vammaistukea voit hakea kun diagnoosi on asetettu. Oikeus vammaistukeen voidaan myöntää lapsen täytettyä 5 vuotta. Vammaistuessa on 6 kuukauden takautuva hakuaika.

Vasta yli 5-vuotiaan lapsen diagnoosiksi asetetaan kastelu (yökastelu ja/tai päiväkastelu). Vammaistuki voidaan myöntää aikaisintaan 5 vuoden iästä lukien.

Vammaistuen myöntäminen kastelevalle lapselle edellyttää seuraavien edellytysten täyttymistä:

• lapselle on diagnoosiksi asetettu kastelu
• kastelu on jatkunut tai jatkuu vähintään 6 kuukauden ajan
• lapsi on lääkärin hoidossa
• Lasta hoidetaan aktiivisesti kastelun takia esimerkiksi lääkkeillä, kasteluhälyttimellä tai niiden yhdistelmällä. Aktiivisella hoitamisella tarkoitetaan, että desmopressiinilääkitystä tai hälytinlaitehoitoa tai näiden yhdistelmää käytetään 2-6 viikon ajan yhtäjaksoisesti yökastelun hoitoon.
• Lääkärinlausunnossa tulee olla tarkka selvitys toteutetusta hoidosta, sen tehosta ja hoitosuunnitelma. Lausunnosta tulee käydä ilmi perusteet hoidon jatkamisesta tai keskeyttämisestä sekä suunnitelma seuraavasta hoitokokeilusta.
• Kastelusta pidetään päivittäin kastelupäiväkirjaa. Kastelupäiväkirjaa tulee olla pidetty ainakin hoidon aikana. Siitä ilmenee, kuinka kauan hoitoa on jatkettu ja mikä on ollut hoidon teho. Kopio siitä tulee olla hakemuksen liitteenä.

Siirry katsomaan tuotteita yökastelun hoitoon

Kasteluhälytinvalikoima on pysynyt melko vakaana ja samanlaisena jo useiden vuosien ajan. Uusimpina innovaatioina ovat olleet langattomat hälyttimet.  Jos perhe pääsee valitsemaan hälyttimen itse, valitsee jokainen juuri omalle lapselleen sopivimman vaihtoehdon – riippuen esimerkiksi lapsen iästä, kuinka paljon lapsi liikkuu nukkuessaan tai kuinka useasti lapsi kastelee yön aikana.

Haluamme kehittää valikoimaamme ja pyydämmekin Sinua vastaamaan kyselyymme:

Kyselyyn

Vastauksesi on äärimmäisen arvokas, olitpa sitten kastelevan lapsen huoltaja tai terveydenhuollon ammattilainen. Olemme kiinnostuneita kuulemaan, millaisilla ominaisuuksilla on Sinulle merkitystä, mitä ominaisuuksia toivoisit hälyttimessä olevan.

Kiitos ajastasi!

Mari Pedihealthiltä

 

Yökastelun hälytinhoito koetaan joskus työlääksi yöllisten herätysten ja lisääntyneen pyykkimäärän takia. Hoidon onnistumisen edellytyksenä onkin sekä lapsen että vanhempien sitoutuneisuus hoitoon. Varsinkin hoidon alussa lapsi tarvitsee vanhempien apua laitteen käytössä, heräämisessä ja wc:ssä käynnissä.

Olemme koonneet alle seikkoja, joita kannattaa miettiä ennen hälytinhoidon aloittamista sekä käytännön vinkkejä:

– Minkä ikäinen lapsi on? Yökastelu otetaan yleensä esille 5- tai 6-vuotisneuvolassa. Lapset ovat yksilöllisiä, toiset lapsista ovat valmiita ja motivoituneita hoitoon nuorempina, kun taas toiset vanhempina.

– Lapsen kanssa on hyvä keskustella yökastelusta ja kertoa, että se yleinen vaiva, jota ei tarvitse pelätä tai hävetä. Lapselle voi kertoa, että lapset oppivat eri taitoja eri-ikäisinä.

– Häiritseekö yökastelu lasta itseään? Lapsen oma halu oppia kuivaksi on hoidon onnistumisen edellytys.

– Onko lapsi päiväkuiva? Jos lapsi kastelee päivällä, hälytinhoitoa ei kannata aloittaa ennen päiväkastelun syyn selvittämistä.

– Oletteko kokeilleet nukkua ilman vaippaa? Kokeilkaa vaipattomuutta viimeistään tässä vaiheessa.

– Hälytinhoitoon on hyvä valmistautua etukäteen. Tutustukaa hälyttimen käyttöön yhdessä lapsen kanssa. Kuunnelkaa, miltä hälytys kuulostaa ja harjoitelkaa yöllistä hälytyksen jälkeistä wc-käyntiä.

– Patja kannattaa suojata kastumiselta imukykyisellä vuodealustalla, muovitetulla froteella tms. Varatkaa myös kuivia alusvaatteita ja yöpukuja helposti saataville.

– Jos hälytinhoidossa käytetään pikkuhousunsuojia (DRI Sleeper ja DRI Sleeper Eclipse), parhaiten tarkoitukseen soveltuvat pikkuhousunsuojat, joissa ylin pintakerros on mahdollisimman ohut, jolloin sensori on helppo asettaa sisään ja hälytys tulee nopeasti. Pikkuhousunsuojia voi ostaa kaikista päivittäistavarakaupoista ja niitä kannattaa leikata valmiiksi helposti saataville yöllisiä hälytyksiä varten.

– Jos käytetään vuodehälytintä (ROE 70), kastelulakanoita on hyvä olla kaksi, jotta toinen on aina puhtaana ja kuivana käytettävissä.

– Hoidon aikana on suositeltavaa pitää päiväkirjaa, josta lapsenkin on helppo seurata edistymistä. Kuivan yön tai hälytykseen heräämisen jälkeen lapsi saa esimerkiksi liimata tarran päiväkirjaan.

– Hälytinhoitoa kannattaa jatkaa, kunnes kuivia öitä on ollut yhtäjaksoisesti noin kaksi viikkoa.

– Jos hälytinhoito ei tuota tulosta, hoitoa voi yrittää myöhemmin uudestaan, esimerkiksi puolen vuoden kuluttua.

– Älä syyllistä lasta. Vanhempien apua, kannustusta ja kehumista tarvitaan hoidon onnistumiseksi.

Yökyläilyt, leirit ja muut vastaavat tilanteet jännittävät usein yökastelijaa. Avuksi tällaisiin tilainteisiin on kehitetty imukykyiset ja hengittävät Pjama-yökasteluhousut, jotka näyttävät tavallisilta yöhousuilta, mutta imevät koosta riipuen nestettä 4 – 6 dl. Vyötäröllä on resori ja kiristysnauha ja lahkeensuissa piiloresorit.

Katso valmistajan video housujen imukyvystä.

Pjama-shortsit eivät paranna yökastelua, vaan ne on tarkoitettu suojaamaan sänkyä ja helpottamaan yökyläilyä, leirejä yms. Väri: sininen.

Tuotetiedot ja koot

Asiakkaamme ovat pitäneet paljon uusimmasta yökasteluhälyttimestämme, langattomasta DRI Sleeper Eclipsestä. Monet ovat kokeneet hälyttimen käytön miellyttävämmäksi verrattuna vuodehälyttimeen tai johdolliseen minihälyttimeen. Lakanapyykkiä syntyy vähemmän ja yöpöydälle sijoitettava hälytin koetaan mukavammaksi kuin yöpukuun kiinnitettävä.

DRI Sleeper Eclipse koostuu hälyttimestä ja erillisestä kosteustunnistimesta. Hälytin toimii siten, että laitteen hälytinosa asetetaan yöpöydälle ja langaton kosteustunnistin itsekiinnittyvän pikkuhousunsuojan sisään, jonka avulla se kiinnitetään lapsen alushousuihin. Kun kosteustunnistin kastuu, laite hälyttää.

DRI Sleeper Eclipse

Myyntipakkaukseen kuuluu hälytin ja kosteustunnistin. Näiden lisäksi hälytinhoitoon tarvitaan itsekiinnittyviä pikkuhousunsuojia (saa kaiksta paivittäistavarakaupoista), joiden avulla kosteustunnistin kiinnitetään lapsen alushousuihin. Hälyttimellä on 1 vuoden ja kosteustunnistimella 3 kuukauden takuu ostopäivästä.

DRI Sleeper Eclipse -hälytintä voi myös vuokrata.

Katso valmistajan video hälyttimen käytöstä.

DRI Sleeper Eclipse -hälytin on direktiivin 93/42 CEE mukainen.

 

Pedihealth Oy on myynyt lasten yökasteluhälyttimiä yli parinkymmenen vuoden ajan. Alle on koottu yleisimpiä hälyttimiin liittyviä kysymyksiä vastauksineen.

K: Minkä ikäisellä lapsella voi käyttää yökasteluhälytintä?

V: Lasten yökastelua hoidetaan, jos siitä aiheutuu lapselle sosiaalista tai muuta haittaa. Pääsääntöisesti yökastelua hoidetaan joko yökasteluhälyttimellä tai antidiureettisella hormonilla.

Yökastelun hoito hälyttimen avulla perustuu ehdolliseen oppimiseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa luonnollista kypsymistä. Ehdollistamishoidon aikana lapsi käyttää nukkuessaan yökasteluhälytintä, joka herättää hänet vahingon sattuessa. Hoito on usein pitkäkestoista ja edellyttää sekä lapselta että vanhemmilta sitoutumista.

Yleensä yökastelu tulee esille 5-vuotisneuvolassa ja usein perheet toivovat, että lapsi oppisi kuivaksi ennen kouluun menoa. Lapsen oma motivaatio on tärkeää hälytinhoidon onnistumisen kannalta.

K: Minihälyttimen ja langattoman hälyttimen kosteustunnistin (sensori) ohjeistetaan asettamaan pikkuhousunsuojan sisään. Voiko vaippaa käyttää pikkuhousunsuojan sijasta?

V: Vaippaa ei suositella käytettäväksi, koska vaippa on liian imukykyinen ja saattaa siksi estää hälytyksen tulon. Lisäksi yleinen suositus on, että yövaippa jätetään pois viimeistään siinä vaiheessa, kun hälytinhoito aloitetaan. Sängyn voi suojata hälytinhoidon aikana esimerkiksi imukykyisellä vuodealustalla tai muovitetulla froteella.

K: Joidenkin hälytinten kosteustunnistin (sensori) kiinnitetään pikkuhousunsuojan avulla alushousuihin. Millaisia pikkuhousunsuojia voi käyttää?

V: DRI Sleeper -hälytinten kosteustunnistimet kiinnitetään pikkuhousunsuojan avulla lapsen alushousuihin. Pikkuhousunsuojan päätyyn leikataan tai viilletään aukko, josta kosteustunnistin asetetaan suojan sisään, mielellään heti pintakerroksen alle. Ihan tavalliset, päivittäistavarakaupoista ostettavat tarrakiinnitteiset pikkuhousunsuojat käyvät tähän tarkoitukseen. Parhaiten soveltuvat sellaiset pikkuhousunsuojat, joissa pintakerros on ohut, muttei liian tiivis, jolloin kosteustunnistin on helppo asettaa pikkuhousunsuojaan ja hälytys tulee mahdollisimman nopeasti.

K: Sekä Wet-Stop 3 että DRI Sleeper ovat minihälyttimiä. Mitä eroja niillä on?

V: Wet-Stop 3 ja DRI Sleeper -hälytinten merkittävin ero on kiinnitystavassa. Wet-Stop 3 -hälyttimessä on magneettikiinnitys, jolla hälytin kiinnitetään lapsen yöpukuun. Hälyttimen kosteustunnistimessa on klipsi, jolla se kiinnitetään suoraan pikkuhousuihin. DRI Sleeper -hälyttimessä puolestaan on velcrotarrakiinnitys, jolla hälytin kiinnitetään yöpukuun, mieluiten ompelemalla. Kosteustunnistin asetetaan pikkuhousunsuojan sisään, jolla se kiinnitetään pikkuhousuihin. Pikkuhousunsuojat on ostettava erikseen päivittäistavarakaupasta.

Wet-Stop 3 -laitteen hälytysääni on vaihteleva, ja äänihälytyksen lisäksi voi valita värinähälytyksen. DRI Sleeperin hälytys on aina samanlainen piippausääni.

DRI Sleeper -hälyttimessä hälytys sammutetaan irrottamalla kosteustunnistin hälyttimestä. Wet-Stop 3 -laitteessa hälytyksen sulkeminen on kaksivaiheinen toiminto: kosteustunnistin irrotetaan laitteesta ja lisäksi virtanappia pidetään pohjassa noin 5 sekuntia.

Wet-Stop 3 -hälyttimen myyntipakkaukseen ei kuulu paristoja. DRI Sleeper -hälyttimessä on paristot valmiina.

DRI Sleeper -kosteustunnistin on kooltaan isompi kuin Wet-Stop3 -kosteustunnisin.

K: Lapsi on todella sikeäuninen. Kannattaako hälytinhoitoa kokeilla?

V: Vaikka yökastelijat ovat usein sikeäunisia, hälytinhoitoa kannattaa kokeilla. Tärkeintä on, että lapsi on motivoitunut. Jos lapsi ei yöllä herää hälytykseen, vanhemmat voivat olla hoidon alussa apuna heräämisessä. Alitajunta yhdistää tuntemuksen virtsaamistarpeesta heräämiseen. Lapsi oppii vähitellen reagoimaan hälytykseen herkemmin ja nopeammin, kunnes lopulta herää ennen virtsan tuloa.

K: Kasteluhälyttimiä on monenlaisia. Mikä niistä on paras?

V: Eri hälyttimissä on omat hyvät puolensa. Langaton hälytin on vaivattomin käyttää, minihälytin on edullinen ja vuodehälytin saattaa sopia yöllä paljon liikkuvalle lapselle. Kaikki hälyttimet kuitenkin ovat ehdollistamishoidon välineitä ja oppimistulos on sama. Tutkimusten mukaan noin 70% kuusivuotiaista yökastelevista lapsista oppii yökuivaksi kolmen kuukauden ehdollistamishoidon aikana.

K: Mihin kasteluhälytinhoito perustuu?

V: Kasteluhälytinhoito perustuu ehdolliseen oppimiseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa luonnollista kypsymistä. Ehdollistamishoidon aikana lapsi käyttää nukkuessaan kasteluhälytintä, joka herättää hänet vahingon sattuessa. Hoidon alkuvaiheessa sikeästi nukkuva lapsi saattaa jatkaa nukkumista heräämättä hälytykseen. Alitajunta yhdistää tuntemuksen virtsaamistarpeesta heräämiseen. Lapsi oppii vähitellen reagoimaan hälytykseen herkemmin ja nopeammin, kunnes lopulta herää ennen virtsan tuloa.

K: Kuinka kauan yökasteluhälytintä käytetään?

V: Hälytinhoito voi olla tarpeen muutamasta viikosta kolmeen kuukautta. Yleinen hoitosuositus on kolme kuukautta. Yökasteluhälytintä käytetään joka yö, kunnes lapsi on pysynyt kuivana kahden viikon ajan. Jos lapsi  ei ole oppinut kuivaksi kolmen kuukauden aikana, hoidossa kannattaa pitää tauko. Hoitokokeilu voidaan uusia noin 9–12 kuukauden kuluttua.

Myös onnistuneen hälytinhoidon jälkeen osalla lapsista kastelu voi myöhemmin uusiutua. Jos kastelu alkaa uudelleen, kannattaa hälytinhoito aloittaa uudestaan.

 Siirry Pedihealthin verkkokauppaan

Seppo Similä, LKT, Lastenlääkäri

Lapsen päivä- ja yökuivaksi oppiminen on monimutkaisen oppimisprosessin tulos. Tässä oppimistapahtumassa on merkittävää myös kuivaksi oppimiseen liittyvä antidiureettisen hormonin vuorokausirytmin mukautuminen. Aikuisella ja kuivaksi oppineella lapsella antidiureettiselle hormonilla on kasvuhormonin tavoin vuorokausirytmi siten, että molempia hormoneja eritetään aivolisäkkeen takalohkosta suurempia määriä yöllä kuin päivällä. Leikillisesti voidaan sanoa, että lapsi kasvaa yöllä ja runsaamman antidiureettisen hormonin yöllisen erityksen ansiosta yökuivaksi.

Tämän fysiologisen muutoksen ja kuivaksi oppimistapahtuman herkin ikä on kolmas ikävuosi. Kuivaksi kasvattaminen/kasvaminen tulisi ajoittaa siihen ikään. Tuttavani kulttuuriantropologian tutkija kertoi minulle miten vuosisatamme alkupuolella pikkulasta kasvatettiin kuvaksi. Menetelmä oli hyvin yksinkertainen: ”Äiti piti lastaan sylissä ns. pissaamis-asennossa” siten, että lapsi näki itse pissan valuvan metsäiseen alustaan tai johonkin suojakerrokseen”. Kun lapsi sai vielä kannustavat kiitokset, toimi kuivaksikasvattaminen eikä yökastelua juuri mainita vanhoissa lastensairauksia käsittelevissä kirjoissa tai oppaissa.

Suomessa nelivuotiaista lapsista n. 25% kastelee öisin ja seitsemänvuotiaista vielä lähes 10%. Yökastelijoista 10% oppii vuosittain yökuivaksi. Yökastelua ei mielestäni tule pitää sairautena. Kyse on vain yhden merkittävän taidon viivästyneestä hallinnasta.

Yökastelu on kuitenkin kiusallinen häiriö, joka saattaa merkittävästi vaikeuttaa ja asettaa lapsen sosiaaliselle kehitykselle erityisvaatimuksia. Kastelevan lapsen hoito tuo myös perheelle huomattavaa lisävaivaa ja kustannuksia.

Lapsen yökastelua voidaan auttaa lääkitsemällä lasta iltaisin antidiureettisen hormonin geeniteknologialla tuotetulla lääkkeellä Minirin:llä. Se vähentää lapsen yöllä erittyvän virtsan määrää ja siten auttaa lasta pysymään yökuivana. Minirin-hoidolla saadaan usein lyhytaikaista apua.

Toinen tapa hoitaa yökastelua on yökastelun ehdollistamishoito, jossa käytetään apuna Pavlovin oppimisteorian mukaista klassista ehdollistamisen oppimismallia. Lapsen yökastelun ehdollistamishoidossa kastelutunnistinsensori on joko makuualustassa, pikkusiteessä tai kiinnitettynä yöhousuihin sepalusalueelle.

Sensori tunnistaa kosteuden ja viestittää tiedon kasteluhälyttimeen pienen kaapelin avulla tai langattomasti. Hälytin hälyttää, lapsi herää, sulkee hälyttimen, nousee vuoteesta ja vaihtaa kuivat yöhousut ja mahdollisesti kastuneen lakanan. On tärkeää, että lapsi suorittaa itse edellä mainitut toimenpiteet. Vanhempien tulee olla tukena ja tarvittaessa auttaa lasta.

Yökastelun ehdollistamishoidon malli on osoitettu toimivaksi monin tutkimuksin. Monikansallisissa tutkimuksissa on varmistunut, että yökastelun ehdollistamishoidolla 6-vuotiaista yökastelevista lapsista 70% oppii yökuivaksi kolmen kuukauden ehdollistamishoidon aikana. 10-20%:lle heistä yökastelu uusiutuu, mutta uusitulla ehdollistamishoidolla he oppivat pysyvästi yökuiviksi.

 

Mari Nousiainen, TtM

Lasten yökastelu on yleinen ongelma, siitä kärsii noin 30 000 lasta Suomessa. Lasten yökastelu ei ole sairaus, vaan oire liittyy lapsen virtsarakon hallinnan kehityksen normaaliin vaihteluun. Yökastelua esiintyy 10 %.lla 7-vuotiaista lapsista. Sen taustalla voi olla perinnöllinen taipumus ja/tai riittämättömästä yöllisestä antidiureettisen hormonin erityksestä johtuva runsas yöllinen virtsaneritys. Hyvin usein yökastelusta kärsivillä lapsilla ainakin toinen vanhemmista on kärsinyt samasta vaivasta omassa lapsuudessaan. Osa kastelevista lapsista nukkuu niin sikeästi, etteivät herää voimakkaaseenkaan  yölliseen virtsaamistarpeeseen.

Dri sleeper -minikasteluhälytin

Lasten yökastelua hoidetaan, jos siitä aiheutuu lapselle sosiaalista (yökyläilyt, leirit) tai muuta haittaa. Lapsen ja perheen tulee olla hyvin motivoituneita hoidon aloittamiseen. Hoito on usein pitkäkestoista ja se edellyttää lapselta ja vanhemmilta siihen sitoutumista. Yökastelua hoidetaan pääsääntöisesti joko yökasteluhälyttimillä tai antidiureettisella hormonilla (Minirin-lääke). Hoitovasteet eri  hälytinmalleilla (kastelualusta – vuodehälytin, minihälytin, langaton hälytin) ovat keskenään hyvin samanlaisia. Kasteluhälyttimistä kannattaa valita lapselle ja perheelle sopivin vaihtoehto.

Kastelulakana ja ROE70 -yökasteluhälytin

Kasteluhälyttimiä voi joko lainata/vuokrata omasta lastenneuvolasta tai ostaa omaksi laitteen maahantuojalta tai valmistajalta. Hoitojakson aikana lapsi käyttää laitetta öisin, jolloin laitteen anturin tai lakanan kostuessa laite hälyttää. Lapsi herää tai hänet herätetään jatkamaan pissaamista WC:ssä sekä vaihdetaan kuivat vaatteet ja lakanat. Hoidon tavoitteena on se, että vähitellen lapsi herää jo ennen laitteen hälytystä. Hoidon kesto on noin 2-3  kuukautta, jonka jälkeen hoito voidaan tarvittaessa uusia muutaman kuukauden kuluttua. Hoitotuloksen saavuttaminen vie yleensä muutaman viikon. Hälyttimen käytön aikana noin kaksi kolmasosaa lapsista oppii kuivaksi ja heistä noin puolet pysyy kuivana hoidon jälkeenkin.  Suosittu hoitomuoto on myös molempien hoitomenetelmien yhdistäminen. Minirin iltalääkkeenä auttaa lasta pysymään kuivana lääkehoidon aikana ja  positiivisen kokemuksen sekä luonnollisen kypsymisen myötä auttaa lopullista kuivaksi kasvamista.