Pedihealth Oy on myynyt lasten yökasteluhälyttimiä yli parinkymmenen vuoden ajan. Alle on koottu yleisimpiä hälyttimiin liittyviä kysymyksiä vastauksineen.
K: Minkä ikäisellä lapsella voi käyttää yökasteluhälytintä?
V: Lasten yökastelua hoidetaan, jos siitä aiheutuu lapselle sosiaalista tai muuta haittaa. Pääsääntöisesti yökastelua hoidetaan joko yökasteluhälyttimellä tai antidiureettisella hormonilla.
Yökastelun hoito hälyttimen avulla perustuu ehdolliseen oppimiseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa luonnollista kypsymistä. Ehdollistamishoidon aikana lapsi käyttää nukkuessaan yökasteluhälytintä, joka herättää hänet vahingon sattuessa. Hoito on usein pitkäkestoista ja edellyttää sekä lapselta että vanhemmilta sitoutumista.
Yleensä yökastelu tulee esille 5-vuotisneuvolassa ja usein perheet toivovat, että lapsi oppisi kuivaksi ennen kouluun menoa. Lapsen oma motivaatio on tärkeää hälytinhoidon onnistumisen kannalta.
K: Minihälyttimen ja langattoman hälyttimen kosteustunnistin (sensori) ohjeistetaan asettamaan pikkuhousunsuojan sisään. Voiko vaippaa käyttää pikkuhousunsuojan sijasta?
V: Vaippaa ei suositella käytettäväksi, koska vaippa on liian imukykyinen ja saattaa siksi estää hälytyksen tulon. Lisäksi yleinen suositus on, että yövaippa jätetään pois viimeistään siinä vaiheessa, kun hälytinhoito aloitetaan. Sängyn voi suojata hälytinhoidon aikana esimerkiksi imukykyisellä vuodealustalla tai muovitetulla froteella.
K: Joidenkin hälytinten kosteustunnistin (sensori) kiinnitetään pikkuhousunsuojan avulla alushousuihin. Millaisia pikkuhousunsuojia voi käyttää?
V: DRI Sleeper -hälytinten kosteustunnistimet kiinnitetään pikkuhousunsuojan avulla lapsen alushousuihin. Pikkuhousunsuojan päätyyn leikataan tai viilletään aukko, josta kosteustunnistin asetetaan suojan sisään, mielellään heti pintakerroksen alle. Ihan tavalliset, päivittäistavarakaupoista ostettavat tarrakiinnitteiset pikkuhousunsuojat käyvät tähän tarkoitukseen. Parhaiten soveltuvat sellaiset pikkuhousunsuojat, joissa pintakerros on ohut, muttei liian tiivis, jolloin kosteustunnistin on helppo asettaa pikkuhousunsuojaan ja hälytys tulee mahdollisimman nopeasti.
K: Sekä Wet-Stop 3 että DRI Sleeper ovat minihälyttimiä. Mitä eroja niillä on?
V: Wet-Stop 3 ja DRI Sleeper -hälytinten merkittävin ero on kiinnitystavassa. Wet-Stop 3 -hälyttimessä on magneettikiinnitys, jolla hälytin kiinnitetään lapsen yöpukuun. Hälyttimen kosteustunnistimessa on klipsi, jolla se kiinnitetään suoraan pikkuhousuihin. DRI Sleeper -hälyttimessä puolestaan on velcrotarrakiinnitys, jolla hälytin kiinnitetään yöpukuun, mieluiten ompelemalla. Kosteustunnistin asetetaan pikkuhousunsuojan sisään, jolla se kiinnitetään pikkuhousuihin. Pikkuhousunsuojat on ostettava erikseen päivittäistavarakaupasta.
Wet-Stop 3 -laitteen hälytysääni on vaihteleva, ja äänihälytyksen lisäksi voi valita värinähälytyksen. DRI Sleeperin hälytys on aina samanlainen piippausääni.
DRI Sleeper -hälyttimessä hälytys sammutetaan irrottamalla kosteustunnistin hälyttimestä. Wet-Stop 3 -laitteessa hälytyksen sulkeminen on kaksivaiheinen toiminto: kosteustunnistin irrotetaan laitteesta ja lisäksi virtanappia pidetään pohjassa noin 5 sekuntia.
Wet-Stop 3 -hälyttimen myyntipakkaukseen ei kuulu paristoja. DRI Sleeper -hälyttimessä on paristot valmiina.
DRI Sleeper -kosteustunnistin on kooltaan isompi kuin Wet-Stop3 -kosteustunnisin.
K: Lapsi on todella sikeäuninen. Kannattaako hälytinhoitoa kokeilla?
V: Vaikka yökastelijat ovat usein sikeäunisia, hälytinhoitoa kannattaa kokeilla. Tärkeintä on, että lapsi on motivoitunut. Jos lapsi ei yöllä herää hälytykseen, vanhemmat voivat olla hoidon alussa apuna heräämisessä. Alitajunta yhdistää tuntemuksen virtsaamistarpeesta heräämiseen. Lapsi oppii vähitellen reagoimaan hälytykseen herkemmin ja nopeammin, kunnes lopulta herää ennen virtsan tuloa.
K: Kasteluhälyttimiä on monenlaisia. Mikä niistä on paras?
V: Eri hälyttimissä on omat hyvät puolensa. Langaton hälytin on vaivattomin käyttää, minihälytin on edullinen ja vuodehälytin saattaa sopia yöllä paljon liikkuvalle lapselle. Kaikki hälyttimet kuitenkin ovat ehdollistamishoidon välineitä ja oppimistulos on sama. Tutkimusten mukaan noin 70% kuusivuotiaista yökastelevista lapsista oppii yökuivaksi kolmen kuukauden ehdollistamishoidon aikana.
K: Mihin kasteluhälytinhoito perustuu?
V: Kasteluhälytinhoito perustuu ehdolliseen oppimiseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa luonnollista kypsymistä. Ehdollistamishoidon aikana lapsi käyttää nukkuessaan kasteluhälytintä, joka herättää hänet vahingon sattuessa. Hoidon alkuvaiheessa sikeästi nukkuva lapsi saattaa jatkaa nukkumista heräämättä hälytykseen. Alitajunta yhdistää tuntemuksen virtsaamistarpeesta heräämiseen. Lapsi oppii vähitellen reagoimaan hälytykseen herkemmin ja nopeammin, kunnes lopulta herää ennen virtsan tuloa.
K: Kuinka kauan yökasteluhälytintä käytetään?
V: Hälytinhoito voi olla tarpeen muutamasta viikosta kolmeen kuukautta. Yleinen hoitosuositus on kolme kuukautta. Yökasteluhälytintä käytetään joka yö, kunnes lapsi on pysynyt kuivana kahden viikon ajan. Jos lapsi ei ole oppinut kuivaksi kolmen kuukauden aikana, hoidossa kannattaa pitää tauko. Hoitokokeilu voidaan uusia noin 9–12 kuukauden kuluttua.
Myös onnistuneen hälytinhoidon jälkeen osalla lapsista kastelu voi myöhemmin uusiutua. Jos kastelu alkaa uudelleen, kannattaa hälytinhoito aloittaa uudestaan.

Siirry Pedihealthin verkkokauppaan
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.