Seppo Similä, LKT, Lastenlääkäri

Lapsen päivä- ja yökuivaksi oppiminen on monimutkaisen oppimisprosessin tulos. Tässä oppimistapahtumassa on merkittävää myös kuivaksi oppimiseen liittyvä antidiureettisen hormonin vuorokausirytmin mukautuminen. Aikuisella ja kuivaksi oppineella lapsella antidiureettiselle hormonilla on kasvuhormonin tavoin vuorokausirytmi siten, että molempia hormoneja eritetään aivolisäkkeen takalohkosta suurempia määriä yöllä kuin päivällä. Leikillisesti voidaan sanoa, että lapsi kasvaa yöllä ja runsaamman antidiureettisen hormonin yöllisen erityksen ansiosta yökuivaksi.

Tämän fysiologisen muutoksen ja kuivaksi oppimistapahtuman herkin ikä on kolmas ikävuosi. Kuivaksi kasvattaminen/kasvaminen tulisi ajoittaa siihen ikään. Tuttavani kulttuuriantropologian tutkija kertoi minulle miten vuosisatamme alkupuolella pikkulasta kasvatettiin kuvaksi. Menetelmä oli hyvin yksinkertainen: ”Äiti piti lastaan sylissä ns. pissaamis-asennossa” siten, että lapsi näki itse pissan valuvan metsäiseen alustaan tai johonkin suojakerrokseen”. Kun lapsi sai vielä kannustavat kiitokset, toimi kuivaksikasvattaminen eikä yökastelua juuri mainita vanhoissa lastensairauksia käsittelevissä kirjoissa tai oppaissa.

Suomessa nelivuotiaista lapsista n. 25% kastelee öisin ja seitsemänvuotiaista vielä lähes 10%. Yökastelijoista 10% oppii vuosittain yökuivaksi. Yökastelua ei mielestäni tule pitää sairautena. Kyse on vain yhden merkittävän taidon viivästyneestä hallinnasta.

Yökastelu on kuitenkin kiusallinen häiriö, joka saattaa merkittävästi vaikeuttaa ja asettaa lapsen sosiaaliselle kehitykselle erityisvaatimuksia. Kastelevan lapsen hoito tuo myös perheelle huomattavaa lisävaivaa ja kustannuksia.

Lapsen yökastelua voidaan auttaa lääkitsemällä lasta iltaisin antidiureettisen hormonin geeniteknologialla tuotetulla lääkkeellä Minirin:llä. Se vähentää lapsen yöllä erittyvän virtsan määrää ja siten auttaa lasta pysymään yökuivana. Minirin-hoidolla saadaan usein lyhytaikaista apua.

Toinen tapa hoitaa yökastelua on yökastelun ehdollistamishoito, jossa käytetään apuna Pavlovin oppimisteorian mukaista klassista ehdollistamisen oppimismallia. Lapsen yökastelun ehdollistamishoidossa kastelutunnistinsensori on joko makuualustassa, pikkusiteessä tai kiinnitettynä yöhousuihin sepalusalueelle.

Sensori tunnistaa kosteuden ja viestittää tiedon kasteluhälyttimeen pienen kaapelin avulla tai langattomasti. Hälytin hälyttää, lapsi herää, sulkee hälyttimen, nousee vuoteesta ja vaihtaa kuivat yöhousut ja mahdollisesti kastuneen lakanan. On tärkeää, että lapsi suorittaa itse edellä mainitut toimenpiteet. Vanhempien tulee olla tukena ja tarvittaessa auttaa lasta.

Yökastelun ehdollistamishoidon malli on osoitettu toimivaksi monin tutkimuksin. Monikansallisissa tutkimuksissa on varmistunut, että yökastelun ehdollistamishoidolla 6-vuotiaista yökastelevista lapsista 70% oppii yökuivaksi kolmen kuukauden ehdollistamishoidon aikana. 10-20%:lle heistä yökastelu uusiutuu, mutta uusitulla ehdollistamishoidolla he oppivat pysyvästi yökuiviksi.

Mari Nousiainen, TtM

Lasten yökastelu on yleinen ongelma, siitä kärsii noin 30 000 lasta Suomessa. Lasten yökastelu ei ole sairaus, vaan oire liittyy lapsen virtsarakon hallinnan kehityksen normaaliin vaihteluun. Yökastelua esiintyy 10 %.lla 7-vuotiaista lapsista. Sen taustalla voi olla perinnöllinen taipumus ja/tai riittämättömästä yöllisestä antidiureettisen hormonin erityksestä johtuva runsas yöllinen virtsaneritys. Hyvin usein yökastelusta kärsivillä lapsilla ainakin toinen vanhemmista on kärsinyt samasta vaivasta omassa lapsuudessaan. Osa kastelevista lapsista nukkuu niin sikeästi, etteivät herää voimakkaaseenkaan  yölliseen virtsaamistarpeeseen.

Dri sleeper -minikasteluhälytin

Lasten yökastelua hoidetaan, jos siitä aiheutuu lapselle sosiaalista (yökyläilyt, leirit) tai muuta haittaa. Lapsen ja perheen tulee olla hyvin motivoituneita hoidon aloittamiseen. Hoito on usein pitkäkestoista ja se edellyttää lapselta ja vanhemmilta siihen sitoutumista. Yökastelua hoidetaan pääsääntöisesti joko yökasteluhälyttimillä tai antidiureettisella hormonilla (Minirin-lääke). Hoitovasteet eri  hälytinmalleilla (kastelualusta – vuodehälytin, minihälytin, langaton hälytin) ovat keskenään hyvin samanlaisia. Kasteluhälyttimistä kannattaa valita lapselle ja perheelle sopivin vaihtoehto.

Kastelulakana ja ROE70 -yökasteluhälytin

Kasteluhälyttimiä voi joko lainata/vuokrata omasta lastenneuvolasta tai ostaa omaksi laitteen maahantuojalta tai valmistajalta. Hoitojakson aikana lapsi käyttää laitetta öisin, jolloin laitteen anturin tai lakanan kostuessa laite hälyttää. Lapsi herää tai hänet herätetään jatkamaan pissaamista WC:ssä sekä vaihdetaan kuivat vaatteet ja lakanat. Hoidon tavoitteena on se, että vähitellen lapsi herää jo ennen laitteen hälytystä. Hoidon kesto on noin 2-3  kuukautta, jonka jälkeen hoito voidaan tarvittaessa uusia muutaman kuukauden kuluttua. Hoitotuloksen saavuttaminen vie yleensä muutaman viikon. Hälyttimen käytön aikana noin kaksi kolmasosaa lapsista oppii kuivaksi ja heistä noin puolet pysyy kuivana hoidon jälkeenkin.  Suosittu hoitomuoto on myös molempien hoitomenetelmien yhdistäminen. Minirin iltalääkkeenä auttaa lasta pysymään kuivana lääkehoidon aikana ja  positiivisen kokemuksen sekä luonnollisen kypsymisen myötä auttaa lopullista kuivaksi kasvamista.